Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus salata tietonsa. Perus salaamista järempi vaihtoehto on niin sanotun turvakiellon hakeminen Digi- ja väestötietovirastosta.
Vaikka suurin osa turvakiellon hakijoista ovat turva-alalla työskenteleviä ihmisiä, turvakieltoja myönnetään joka vuosi kasvamassa määrässä myös aivan tavalliselle kadun pulliaisille, joilla on syytä pelätä oman tai läheistensä turvallisuuden puolesta perustellusti.
Tiedot rajattu, jopa osalta virkavaltaa
Tietojen salaamista huomattavasti järeämpi turvakielto on aina poikkeuksellinen turvaamistoimi, jolla rajoitetaan turvakiellon saaneen ihmisen osoite-, asuinpaikka- tai kotikuntiedon luovuttamista väestötietojärjestelmään.
Tietojen laaja luovuttaminen koskee myös jopa viranomaisia ja kyseisen turvakiellon omaavan henkilön tietoja on mahdollista saada vain sellaisen viranomaisen, joilla on oikeus turvakiellon alaisten tietojen käsittelyyn.
Näin ollen esimerkiksi poliisin ruutinin omaisessa liikenne pysäytyksessä turvakielto ihmisen pysäyttäneet poliisit, eivät välttämättä näe kyseisen henkilön kotipaikkakunta tietoja poliisiautonsa päätteeltä.
Tällainen ihminen voi hakea turvakieltoa
Suomessa turvakieltoa voi hakea henkilöt, joilla on perusteltu ja / tai mahdollinen syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden olevan uhattuna. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi entinen rikollinen, joka on ollut vankilassa.
Lisäksi turvakieltoa voi hakea Ihminen, joka on todistajansuojelutilanteessa, tai kokenut perheväkivaltaa tai toimii sellaisessa ammatissa, jossa joutuu kokemaan, joko suorasti tai epäsuorasti fyysisen väkivallan uhkaa.
Turvakieltoa voi hakea kirjallisella hakemuksella Digi- ja väestötietovirastosta. Hakemukseen tulee aina lisätä perusteelliset perusteet hakijan kohdistuneesta konkreettisesta uhasta ja kuinka todennäköistä se on. Hakemuksen liitteeksi pitää toimittaa myös uhkaa todentamaan asiakirjat.
Mikäli turvakielto myönnetään se on voimassa ensimmäisellä kerralla viisi vuotta, jonka jälkeen sitä pitää hakee uudestaan, jonka jälkeen se on voimassa aina kaksi vuotta kerrallaan.
Turvakiellon uusinta on turvakieltoa hakeneen ihmisen vastuulla. Hakemus on maksuton ja sen voi tehdä myös henkilökohtaisesti vierailemalla kotipaikkakunnan maistraatissa.
Lähde: Digi- ja väestötietovirasto.